Sähköautojen määrän voimakkaasti lisääntyessä yhä useampi taloyhtiö joutuu miettimään ja myös monessa tapauksessa päättämään tulevaisuuden latausratkaisun.
Taloyhtiön päätöksenteko voi olla vaikeaa, sillä sähköautojen määrä on yleensä vähemmistönä. Kuitenkin jo nyt monessa yhtiössä otetaan huomioon myös latausvalmiuden asunnon arvoa kohottava merkitys. Käytännössähän sähköauton omistajalle kysymys on erittäin merkityksellinen ja moni jättää kokonaan ostoprosessin ulkopuolelle sellaiset asunnot, joissa latausjärjestelmä ei ole edes suunnitelmissa.
Taloyhtiölle merkityksellistä on myös ARA:n tuki, joka vielä tällä hetkellä on 35 % järjestelmästä, kuitenkin latausaseman enintään 90.000 euroa/ taloyhtiö ja 4.000 euroa/ latausvalmius. Tällä saa kuitenkin jo isossakin yhtiössä merkittävän infrauudistuksenkin, joka on yleensä myös pakollinen. Tukea saa tällä hetkellä, kun latauspisteiden määrä on viisi tai latausinfra tarjolla kaikille asukkaille. Lisäksi latausvalmiuden teho on oltava minimissään 11kW. Kuormanhallintaa suositellaan, mutta se ei ole pakollinen tuen saamiseksi. Lisätietoja https://www.ara.fi/latausinfra-avustus. Tuen tulevaisuutta voi vain arvailla, mutta vuosi sitten tuki oli maksimissaan 50 % eli oma arvauksemme on, että tuki hitaasti laskee. Toisaalta emme odota sen nopeasti myöskään kokonaan loppuvan lähitulevaisuudessa.
Olemme vierailleet isossa määrässä taloyhtiöitä ja lähtökohtaisesti kaikissa hankkeissa eteen tulevat infran lisäksi eteen samat asiat eli laskutuksen järjestäminen, kuormanhallinta ja osakkaiden yhdenvertaisuus. Merkittävää on, että paras ratkaisu on lähes aina kohdekohtainen. Parhaissa ratkaisuissa on merkittäviä eroja kohteen mukaan. Tavoitteenahan on kustannuksiltaan paras mahdollinen vaihtoehto pitkällä tähtäimellä, riittävän hyvä latausteho, helppo laskutus ja taloyhtiön muiden tavoitteiden täyttyminen.
Laskutuksen järjestämiseen on yleensä kaksi vaihtoehtoa, pilvipohjainen hallintajärjestelmä ja lokaali mittari (tai kytkentä omaan sähköliittymään). Mittari joudutaan aina määräajoin lukemaan ja tästä aiheutuu myös paikoin isojakin kustannuksia sekä vaivaa.
Yleensä pilvipohjainen järjestelmä on myös pitkällä tähtäimellä omaa liittymää käytettäessä tarpeellinen kuormanhallinnan vuoksi. Vaikka latauslaitteet saataisiin kytkettyä omaan sähkömittariin ja erillistä laskutusta ei tarvita niin taloyhtiön pääliittymän kapasiteetti tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin ja silloin kuormanhallinta on pakollinen. Huomioitavaa on, että latausjärjestelmä voi ilman kuormanhallintaa toimia täydellisesti jopa vuosia. Jossain kohti kuitenkin lataajien määrä huipputehona ylittää koko kiinteistön kapasiteetin ja tilanne saattaa silloin muodostua hyvin vaikeaksi. Käytännössä edessä voi olla koko järjestelmän uusiminen ja vanhat laitteet tulevat käytännössä käyttökelvottomiksi. Jos latausjärjestelmän toimittajalla ei ole ollut riittävän asiantunteva tai toimittaja ei ole ajatellut asiaa näin pitkällä tähtäimellä, on edessä olla monesti riitaisa tilanne. Woltti- järjestelmän yksi merkittävimmistä eduista kilpaileviin järjestelmiin nähden on monitasoinen kuormanhallinta, joka voi perustua perustua myös itsenäiseen sähkönmittaukseen erilaisissa kriittisissä kohdissa. Mittauspisteitä voi olla rajaton määrä ja tarvittava algoritmi voidaan myös määritellä juuri kohteen mukaiseksi.
Kuormanhallinta on lähes kaikissa taloyhtiöissä tarpeen, siihen on löydettävissä kuitenkin lähes aina ratkaisu. Jos kapasiteetti on tiukalla, on kuitenkin yleensä parempi rakentaa latausasemien kapasiteetti 3-vaiheiseksi. Silloin saadaan aina paras mahdollinen teho käyttöön. Pilvipohjaisen kuormanhallinnan etuna on helppo muunneltavuus, esim. uusien asemien asentaminen on helppoa eikä vaadi koko järjestelmän uudelleen konfaamista. Hidaslatauksen (1-vaihe, max 3,7kW, ”lämpötolppalataus”) käyttö on joissain kohteissa perusteltua, erityisesti jos infran uusinta on suunnitteilla joka tapauksessa tulevaisuudessa ja halutaan nopea ja kustannuksiltaan kohtuullinen ratkaisu sekä kaapelointi mahdollistaa vähintään kohtuullisen tehon. Meidän näkemyksemme on kuitenkin, että täyssähköauto vaatii jotain muuta kuin 1,8kW! Tätä voi itse testata talvella, kun akun lämmitys myös vaatii energiaa ja ajossa energiaa kuluu runsaammin.
Osakkaiden yhdenvertaisuus on myös joskus hankala kysymys, kun välttämättä kaikilla asukkailla ei ole yhtenäisiä mahdollisuuksia lataukseen (Esim. rajallinen määrä autopaikkoja tai talleja). Käytännössä kuitenkin sähköautoilija yleensä hyväksyy, että latausvalmiudesta jollain tavalla myös maksetaan. Onhan sähköllä ajaminen nykyisillä bensiinin ja sähkönkin hinnoilla edelleen edullista, jos sähkön hinnassa vaan ei ole ylimääräisiä välikäsiä. Käytännön ratkaisuna suosittelemme latausaseman pitämistä taloyhtiön omistuksessa ja kk-veloitusta käyttäjältä (jolla katetaan kustannus esim. 10 vuoden kuluessa). Sähkön hinnoittelu kannattaa asettaa niin, että se kattaa taloyhtiön kustannuksen sähkön osalta. Näin vältetään monet haasteet esim. yhtiöjärjestyksen osalta. Näissä asioissa taloyhtiö luonnollisesti aina miettii asian omalta kohdaltaan parhaalla mahdollisella tavalla omien osakkaidensa etu huomioiden.
Hankkeet kannattaa aina valmistella huolella, osaavien suunnittelijoiden määrä kasvaa koko ajan ja latausjärjestelmissä on yhä enemmän vaihtoehtoja. Nykyiset latausasemat ovat älykkäitä ja asennus on selkeää. Uusien asemien osalta yleensä vaaditaan vaan sähkö ja internet, mitään erillisiä kuormanhallintakeskuksia ei uusien latausasemien osana tarvita. Järjestelmän osalta suosittelemme OCPP- yhteensopivaa järjestelmää, tällöin et ole täysin sidoksissa yhteen toimittajaan ja yleensä latausasemille on silloin hyvin saatavilla uusia palveluita (kun autot niitä vain tukevat). OCPP- yhteensopivien latausasemien osalta tarjonta kasvaa koko ajan, eri asemissa on näissäkin kyllä merkittäviä eroja ja kannattaa miettiä huolella eri vaihtoehdot ja konsultoida osaavaa järjestelmätoimittajaa. Latausasemien päivittäminen on myös suositeltavaa, ala on merkittävän kehityksen keskellä. Autotkin päivittyvät useita kertoja vuodessa, ilman latausaseman päivitystä vähintäänkin uudet palvelut jäävät hyödyntämättä. Päivittäminen on mahdollista paikallisestikin, mutta pilvipalvelu tarjoaa tässä lisäetua.
Merkittäviä tulevaisuuden uusia palveluita ovat mm. Plug-and-Charge (auto tunnistautuu, ei tarvita enää RFID kortteja), VTG (V2G, Vehicle-To-Grid, auton akun käyttö energiavarastona) sekä aurinkosähkön ja muiden uusiutuvien energialähteiden hyväksikäyttö latauksessa. Myös sähkön hintavaihteluiden hyödyntäminen latauksen ajoituksessa on mahdollista ja sillä voi saada merkittäviäkin taloudellisia säästöjä. Woltti- palvelu on edelläkävijä myös näiden osalta.
Tulevaisuudesta näiden osalta ja OCPP:sta sitten lisää seuraavassa blogissa.
